Edellytys:
Ennen kuin tarkistat tämän opetusohjelman esimerkit, sinun on tarkistettava, että g ++ -kääntäjä on asennettu järjestelmään. Jos käytät Visual Studio Codea, asenna tarvittavat laajennukset C ++ -lähdekoodin kääntämiseksi suoritettavan koodin luomiseksi. Tässä Visual Studio Code -sovellusta on käytetty C ++ -koodin kääntämiseen ja suorittamiseen.
Esimerkki 1: Laske vektorin koko silmukan avulla
Luo C ++ -tiedosto seuraavalla koodilla vektorin koon laskemiseksi ilman sisäänrakennettua toimintoa. Koodissa on ilmoitettu merkkijonoarvojen vektori. Käyttäjän määrittämä toiminto nimeltä laske_koko () on täällä ilmoitettu vektorin koon laskemiseksi silmukan avulla. Tämä funktio ottaa vektorin argumenttiarvoksi ja palauttaa vektorin koon soittajalle. Tämä toiminto on kutsunut ensimmäisen kerran vektorin ilmoittamisen jälkeen. Seuraavaksi vektorin loppuun on lisätty kaksi arvoa, jotka lisäävät vektorin kokoa. The laske_koko () funktio on kutsunut toisen kerran laskemaan muokatun vektorin koon.
// Sisällytä tarvittavat moduulit
#sisältää
#sisältää
usingnamespace std;
// Declate -funktio vektorin koon laskemiseksi
intcalculate_size(vectorstrVec)
{
// Alusta merkkijonomuuttuja
intpituus= 0;
/ *
Toista silmukan sisältö
ja lisää pituusmuuttujan arvoa jokaisessa iteraatiossa
vektorin koon laskemiseksi
* /
varten (merkkijonoelementti:strVec)
pituus++;
// Palauta koon arvo
palatapituus;
}
sisäpuolella() {
// Ilmoita merkkijonotietojen vektori
vektorikohteita= { 'Kirja', 'Kynä', 'Lyijykynä', 'Pyyhekumi' };
// Tulosta vektorin nykyinen koko
kustannus<<'Vektorin koko on:'<<laske_koko(kohteita) <<endl;
// Lisää kaksi uutta kohdetta push_back () -toiminnon avulla
kohteita.työnnä takaisin('Väripaperi');
kohteita.työnnä takaisin('Vesiväri');
// Tulosta vektorin nykyinen koko lisäyksen jälkeen
kustannus<<'' Vektorin koko lisäyksen jälkeen on: ''<<laske_koko(kohteita) <<endl;
}
Lähtö:
Seuraava tulos tulee näkyviin yllä olevan koodin suorittamisen jälkeen. Vektorissa oli 4 elementtiä ilmoitushetkellä. Tulos osoittaa siis, että vektorin koko on 4 ennen uusien arvojen lisäämistä ja koko on 6 kahden arvon lisäämisen jälkeen.
Esimerkki 2: Laske vektorin koko käyttämällä kokoa ()
Sisäänrakennettu toiminto on olemassa C ++: ssa vektorin koon laskemiseksi. Toiminnon nimi on, koko (). Se palauttaa sen vektorin koon tai elementit, jossa vektoria käytetään. Se ei vaadi mitään argumentteja.
Syntaksi:
intvektori.koko();Seuraavassa esimerkissä esitetään size () -funktion käyttö vektorin kokonaisosien laskemiseen. Luo C ++ -tiedosto seuraavalla koodilla testataksesi koodia. Koodissa on ilmoitettu kokonaislukuisten vektori. Vektori sisältää 8 elementtiä ilmoitushetkellä. Koko () -funktiota on käytetty ensimmäistä kertaa vektorin kokonais -elementtien laskemiseen ja laskenta -arvon tulostamiseen. Koko () -funktiota on käytetty toisen kerran kokonais -elementtien laskemiseen sen jälkeen, kun vektorin loppuun on lisätty neljä elementtiä.
// Sisällytä tarvittavat moduulit#sisältää
#sisältää
usingnamespace std;
sisäpuolella()
{
// Ilmoita kokonaislukudatan vektori
vectorint{ 56, 89, Neljä viisi, 87, kaksikymmentäyksi, 77, 10, 42 };
// Tulosta vektorin koko
kustannus<<'Vektorin koko on:'<<intVektori.koko() <<endl;
// Lisää joitain arvoja vektoriin push_back () -funktiolla
intVektori.työnnä takaisin(65);
intVektori.työnnä takaisin(90);
intVektori.työnnä takaisin(49);
intVektori.työnnä takaisin(16);
// Tulosta vektorin koko lisäyksen jälkeen
kustannus<<'' Vektorin koko lisäyksen jälkeen on: ''<<intVektori.koko() <<endl;
paluu0;
}
Lähtö:
Seuraava tulos tulee näkyviin yllä olevan koodin suorittamisen jälkeen. Ilmoittamishetkellä vektorissa oli 8 elementtiä. Tulos osoittaa siis, että vektorin koko on 8 ennen uusien arvojen lisäämistä ja koko on 12, kun 4 arvoa on lisätty.
Esimerkki 3: Laske parillisten numeroiden lisäämiseksi vektorin koko
Seuraava esimerkki osoittaa, kuinka 10 parillista numeroa lisätään vektoriin vektorin koon määrittämisen jälkeen. Luo C ++ -tiedosto seuraavalla koodilla testataksesi koodia. Koodin alussa on ilmoitettu kokonaislukuinen vektori, jossa on 10. Kokonaislukumuuttujan on ilmoitettu lisäävän vektoriin 10 parillista numeroa 0 - 18. Tässä for -silmukkaa on käytetty iteroimaan vektori koon () funktion palautetun arvon perusteella ja lisäämään elementti vektoriin. Seuraavaksi koko () -funktion tulosta on käytetty vektorin arvojen tulostamiseen.
// Sisällytä tarvittavat moduulit#sisältää
#sisältää
käyttämällä nimiavaruuden std;
inttärkein()
{
// Ilmoita 10 elementin vektori
tuntia::vektori<int>myArray(10);
// Alustaa kokonaislukumuuttuja
intarvo= 0;
// Lisää parilliset luvut vektoriin käyttämällä kokoa ()
varten(inti= 0;i<myArray.koko();i++)
{
myArray[i] =arvo;
arvo=arvo+ 2;
}
// Tulosta vektorin arvot käyttämällä kokoa ()
varten(intj= 0;j<myArray.koko();j++)
kustannus<<myArray[j] << '';
// Lisää uusi rivi
kustannus<<endl;
}
<strongusingnamespace std;
sisäpuolella()
{
// Ilmoita 10 elementin vektori
tuntia::vectormyArray(10);
// Alustaa kokonaislukumuuttuja
intarvo= 0;
// Lisää parilliset luvut vektoriin käyttämällä kokoa ()
varten(sinä= 0;i<myArray.koko();i++)
{
myArray[i] =arvo;
arvo=arvo+ 2;
}
// Tulosta vektorin arvot käyttämällä kokoa ()
varten(intj= 0;j<myArray.koko();j++)
kustannus<<myArray[j] <<'';
// Lisää uusi rivi
kustannus<<endl;
}
Lähtö:
Seuraava tulos tulee näkyviin yllä olevan koodin suorittamisen jälkeen.
Johtopäätös:
Tässä opetusohjelmassa on kuvattu kaksi eri tapaa laskea vektorin kokonaiselementit käyttämällä merkkijonotietojen ja numeeristen tietojen vektoria. C ++ -käyttäjä voi laskea vektorin koon sisäänrakennetun funktion tai silmukan avulla ratkaistakseen erilaisia ohjelmointitarkoituksia tämän opetusohjelman lukemisen jälkeen.